Autismikirjon lapsen vanhemman stressi ja uupumus – kuinka huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi?

K. Cheour, PhD

Vanhemmuus on yksi elämän palkitsevimmista mutta myös kuormittavimmista tehtävistä. Vaikka kaikki vanhemmat kokevat ajoittain stressiä, tutkimukset osoittavat, että autismikirjon lasten vanhemmilla stressi, ahdistuneisuus ja uupumus ovat keskimääräistä yleisempiä.

Tämö ei ole yllättävää.

Monet autismikirjon lasten vanhemmat tasapainoilevat samanaikaisesti terapiakäyntien, lääkäriaikojen, kouluyhteistyön, palvelujärjestelmän, taloudellisten huolien ja arjen erityishaasteiden kanssa. Lisäksi monet joutuvat jatkuvasti selittämään lapsensa käyttäytymistä ympäristölle tai taistelemaan lapsensa tarvitsemien palveluiden puolesta.

Kun kuormitus jatkuu kuukausia tai vuosia, myös kaikkein sitkeimmät vanhemmat voivat väsyä.

Mistä tunnistaa vanhemman uupumuksen?

Vanhemman uupumus kehittyy usein vähitellen.

Aluksi saatat huomata olevasi tavallista väsyneempi tai ärtyneempi. Myöhemmin palautuminen vaikeutuu ja stressi alkaa vaikuttaa mielialaan, ihmissuhteisiin ja fyysiseen hyvinvointiin.

Tyypillisiä merkkejä ovat:

• jatkuva väsymys
• univaikeudet
• keskittymisvaikeudet
• ärtyneisyys
• ahdistuneisuus
• mielialan lasku
• kiinnostuksen menettäminen aiemmin mieluisiin asioihin
• tunne siitä, ettei jaksa enää
• vetäytyminen ystävistä ja harrastuksista

Jos tunnistat useita näistä oireista itsessäsi, kyse ei välttämättä ole pelkästä kiireestä vaan pidempään jatkuneesta kuormituksesta.

Miksi jotkut vanhemmat kuormittuvat enemmän kuin toiset?

Tutkimusten mukaan useimmat autismikirjon lasten vanhemmat kokevat ajoittain olevansa äärirajoillaan. Kaikki eivät kuitenkaan kuormitu samalla tavalla.

Stressiä lisäävät erityisesti:

• vähäinen sosiaalinen tuki
• yksinhuoltajuus
• taloudelliset vaikeudet
• lapsen haastava käyttäytyminen
• uniongelmat
• jatkuva huoli lapsen tulevaisuudesta
• kokemus siitä, ettei ympäristö ymmärrä tai hyväksy lasta

Monet vanhemmat kertovat myös kokevansa syyllisyyttä tai epäonnistumisen tunteita tilanteissa, joihin he eivät todellisuudessa voi vaikuttaa.

Mitkä tekijät suojaavat uupumukselta?

Tutkimuksissa on tunnistettu useita tekijöitä, jotka näyttävät suojaavan vanhempia stressiltä ja uupumukselta.

Näitä ovat esimerkiksi:

• vahva sosiaalinen tukiverkosto
• toimiva parisuhde
• mahdollisuus hengähdystaukoihin
• työ tai muu mielekäs toiminta kodin ulkopuolella
• hyvät ongelmanratkaisutaidot
• kyky suhtautua itseensä myötätuntoisesti
• kokemus siitä, ettei tarvitse selviytyä yksin

Tärkeää on huomata, ettei kukaan jaksa loputtomasti ilman tukea.

Kuinka voit vähentää stressiä ja ehkäistä uupumusta?

1. Lopeta yksin selviytymisen ihannointi

Monet vanhemmat kokevat, että heidän pitäisi pärjätä omin voimin.

Todellisuudessa kukaan ei ole tarkoitettu hoitamaan kaikkea yksin.

Pyydä apua:

• puolisolta
• sukulaisilta
• ystäviltä
• vertaistukiryhmiltä
• järjestöiltä
• ammattilaisilta

Avun pyytäminen ei ole heikkoutta vaan vastuullista itsestä huolehtimista.

2. Kuuntele oman kehosi viestejä

Stressi näkyy usein kehossa ennen kuin huomaamme sitä tietoisesti.

Kiinnitä huomiota esimerkiksi:

• päänsärkyyn
• lihasjännityksiin
• vatsavaivoihin
• jatkuvaan väsymykseen
• ruokahalun muutoksiin
• lisääntyneeseen herkutteluun
• alkoholin käytön lisääntymiseen

Nämä voivat olla merkkejä siitä, että tarvitset lepoa tai tukea.

3. Luovu täydellisyyden tavoittelusta

Monet vanhemmat asettavat itselleen erittäin korkeita vaatimuksia.

Ehkä ajattelet:

• Hyvän vanhemman pitää jaksaa aina.
• Kodin pitää olla siisti.
• Kaikki terapiat pitää toteuttaa täydellisesti.
• Lapsen tarpeet pitää asettaa aina omien tarpeiden edelle.

Tällaiset odotukset voivat pitkällä aikavälillä lisätä kuormitusta.

Hyvä vanhemmuus ei tarkoita täydellisyyttä.

Se tarkoittaa sitä, että olet riittävän hyvä vanhempi suurimman osan ajasta.

4. Opettele priorisoimaan

Kaikkea ei tarvitse tehdä tänään.

Kysy itseltäsi:

“Mikä on juuri nyt kaikkein tärkeintä?”

Joskus tärkeintä on:

• levätä
• viettää aikaa lapsen kanssa
• pyytää apua
• jättää osa kotitöistä myöhemmäksi

Likainen tiskiallas ei yleensä vahingoita ketään.

Pitkään jatkunut uupumus voi.

5. Muista, että olet muutakin kuin vanhempi

Monet erityislasten vanhemmat huomaavat vuosien kuluessa kadottaneensa osan omasta identiteetistään.

Millaisista asioista nautit ennen vanhemmuutta?

• liikunta
• lukeminen
• käsityöt
• musiikki
• ystävien tapaaminen

Näiden asioiden tekeminen ei ole itsekästä.

Ne auttavat sinua lataamaan voimavaroja, joita tarvitset myös vanhempana.

6. Harjoittele läsnäoloa

Stressaantuneena mieli harhailee helposti menneisyyden virheisiin tai tulevaisuuden huoliin.

Läsnäoloharjoitukset voivat auttaa palauttamaan huomion nykyhetkeen.

Voit kokeilla esimerkiksi:

• tietoista hengitystä
• mindfulness-harjoituksia
• rauhallista kävelyä luonnossa
• keskittynyttä ruokailua ilman häiriötekijöitä

Jo muutama minuutti päivässä voi auttaa hermostoa palautumaan.

7. Kohtele itseäsi kuten kohtelisit ystävääsi

Monet vanhemmat puhuvat itselleen paljon ankarammin kuin kenellekään muulle.

Kun huomaat arvostelevasi itseäsi, kysy:

“Mitä sanoisin parhaalle ystävälleni samassa tilanteessa?”

Useimmiten vastaisit paljon lempeämmin kuin itsellesi.

Itsemyötätunto ei tarkoita luovuttamista. Se tarkoittaa sitä, että kohtelet itseäsi samalla ymmärryksellä ja ystävällisyydellä kuin muita ihmisiä.

8. Hae ammattiapua tarvittaessa

Jos stressi tai uupumus jatkuu pitkään tai alkaa vaikuttaa toimintakykyysi, kannattaa hakea apua.

Psykologi, psykoterapeutti tai muu mielenterveyden ammattilainen voi auttaa löytämään keinoja kuormituksen hallintaan ja palautumiseen.

Avun hakeminen ei tarkoita, että olet epäonnistunut.

Päinvastoin. Se kertoo siitä, että pidät huolta itsestäsi ja perheestäsi.

Et ole yksin

Monet autismikirjon lasten vanhemmat kokevat ajoittain olevansa väsyneitä, huolissaan tai ylikuormittuneita. Se ei tee sinusta huonoa vanhempaa.

Päinvastoin.

Se kertoo siitä, että kannat vastuuta tehtävästä, joka on usein vaativampi kuin ulkopuoliset ymmärtävät.

Muista, että myös sinä ansaitset tukea, lepoa ja myötätuntoa. Kun huolehdit omasta hyvinvoinnistasi, sinulla on enemmän voimavaroja huolehtia myös lapsestasi.

Lähteet

Kütük, M. Ö., Tufan, A. E., Kılıçaslan, F., ym. (2021). High depression symptoms and burnout levels among parents of children with autism spectrum disorders: A multi-center, cross-sectional, case-control study. Journal of Autism and Developmental Disorders, 51, 4086–4099.

Lebert-Charron, A., Dorard, G., Boujut, E., & Wendland, J. (2018). Maternal burnout syndrome: Contextual and psychological associated factors. Frontiers in Psychology, 9, 885.

Miranda, A., Mira, A., Berenguer, C., Rosello, B., & Baixauli, I. (2019). Parenting stress in mothers of children with autism without intellectual disability. Frontiers in Psychology, 10, 464.

Sharpley, C. F., Bitsika, V., & Efremidis, B. (1997). Influence of gender, parental health, and perceived expertise of assistance upon stress, anxiety, and depression among parents of children with autism. Journal of Intellectual & Developmental Disability, 22(1), 19–28.