Milloin oppimisen vaikeus onkin autismikirjon haaste?

K. Cheour, PhD,

Kun lapsi alkaa jäädä jälkeen koulussa, ensimmäinen epäily kohdistuu usein oppimisvaikeuksiin. Lapsella saattaa olla vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa tai tehtävien suorittamisessa. Joskus ongelman taustalla onkin esimerkiksi lukivaikeus tai muu oppimisen erityisvaikeus.

Kaikki oppimisen haasteet eivät kuitenkaan johdu varsinaisista oppimisvaikeuksista.

Joskus oppimisen ongelmien taustalla on autismikirjon häiriö, joka jää tunnistamatta, koska huomio kiinnittyy ensisijaisesti koulusuoriutumiseen.

Tällä on merkitystä, sillä oppimisvaikeuksien ja autismikirjon häiriön tukeminen edellyttää osittain erilaisia keinoja. Mitä aikaisemmin oikea syy tunnistetaan, sitä paremmin lapsen kehitystä voidaan tukea.

Oppimisvaikeus vai autismikirjon häiriö?

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan yleensä tiettyihin taitoihin liittyviä vaikeuksia, kuten:

• lukemisen vaikeutta (lukivaikeus)
• kirjoittamisen vaikeutta
• matematiikan oppimisen vaikeutta
• kielellisiä oppimisvaikeuksia

Autismikirjon häiriössä puolestaan kyse on neurokehityksellisestä erityispiirteestä, joka vaikuttaa muun muassa:

• sosiaaliseen vuorovaikutukseen
• kommunikaatioon
• joustavaan ajatteluun
• toiminnanohjaukseen
• aistitiedon käsittelyyn

Vaikka autismikirjon häiriö ei ole oppimisvaikeus, sen vaikutukset voivat näkyä koulussa oppimisen ongelmina.

Kun ongelma ei selity oppiaineella

Tyypillinen oppimisvaikeus näkyy usein tietyllä osa-alueella.

Esimerkiksi lukivaikeudessa lapsella voi olla vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa, vaikka hänen sosiaaliset taitonsa, käyttäytymisensä ja muu oppimisensa olisivat ikätasoisia.

Autismikirjon lapsella oppimisen haasteet voivat näkyä huomattavasti laajemmin.

Opettaja saattaa huomata esimerkiksi, että lapsi:

• ymmärtää opetettavan asian, mutta ei pysty osoittamaan osaamistaan tehtävissä
• ahdistuu muutoksista
• tarvitsee poikkeuksellisen paljon ennakointia
• tulkitsee ohjeita hyvin kirjaimellisesti
• jumittuu yksityiskohtiin
• väsyy sosiaalisissa tilanteissa
• välttelee ryhmätöitä
• kokee voimakasta kuormitusta meluisissa ympäristöissä

Tällöin kyse ei välttämättä ole ensisijaisesti oppimisvaikeudesta vaan siitä, että oppimisympäristö kuormittaa lasta tavalla, joka vaikeuttaa oppimista.

Toiminnanohjauksen haasteet voivat näyttää oppimisvaikeudelta

Yksi yleisimmistä syistä väärille tulkinnoille liittyy toiminnanohjaukseen.

Autismikirjon lapsi saattaa:

• unohtaa tehtäviä
• kadottaa tavaroita
• aloittaa työn hitaasti
• juuttua yksityiskohtiin
• tarvita paljon ohjausta tehtävän loppuun saattamiseen

Ulospäin tämä voi näyttää motivaation puutteelta tai oppimisvaikeudelta.

Todellisuudessa lapsi voi ymmärtää opetettavan asian hyvin, mutta hänellä on vaikeuksia suunnitella, organisoida ja ohjata omaa toimintaansa.

Sosiaalinen kuormitus voi heikentää oppimista

Monille autismikirjon lapsille koulupäivän kuormittavin osa ei ole matematiikka tai äidinkieli.

Se voi olla välitunti.

Tai ryhmätyö.

Tai jatkuva tarve tulkita muiden ihmisten ilmeitä, eleitä ja sosiaalisia sääntöjä.

Kun suuri osa lapsen voimavaroista kuluu sosiaalisen ympäristön hahmottamiseen, oppimiseen jää vähemmän energiaa.

Tällöin koulusuoriutuminen voi heikentyä, vaikka lapsen kognitiiviset taidot olisivat täysin riittävät.

Aistikuormitus jää usein huomaamatta

Kuvittele yrittäväsi keskittyä matematiikan tehtävään samalla kun vieressä soi radio täydellä voimakkuudella.

Monille autismikirjon lapsille tavallinen luokkahuone voi tuntua tältä.

Taustahäly, kirkkaat valot, hajut, liike ja muut ympäristön ärsykkeet voivat kuormittaa hermostoa jatkuvasti.

Lapsi saattaa vaikuttaa:

• levottomalta
• väsyneeltä
• keskittymiskyvyttömältä
• motivoitumattomalta

Todellisuudessa hän saattaa käyttää huomattavan osan energiastaan pelkästään aistiärsykkeiden käsittelyyn.

Milloin autismitutkimuksia kannattaa harkita?

Autismikirjon arviointia kannattaa pohtia erityisesti silloin, kun oppimisen haasteiden lisäksi esiintyy:

• sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia
• poikkeuksellisen voimakasta tarvetta rutiineihin
• joustamattomuutta muutostilanteissa
• erityisen intensiivisiä kiinnostuksen kohteita
• aistiherkkyyksiä
• vaikeuksia ymmärtää sanattomia viestejä
• merkittävää kuormittumista sosiaalisissa tilanteissa

Mitä useampi näistä piirteistä esiintyy samanaikaisesti, sitä tärkeämpää on selvittää, voisiko taustalla olla autismikirjon häiriö.

Miksi oikea diagnoosi on tärkeä?

Jos autismikirjon häiriö jää tunnistamatta, lapsi voi saada tukea väärään ongelmaan.

Hänelle voidaan esimerkiksi tarjota pelkästään oppimisen tukea, vaikka todellinen haaste liittyisi:

• aistikuormitukseen
• toiminnanohjaukseen
• sosiaaliseen kuormitukseen
• joustamattomuuteen
• ympäristön vaatimusten ja lapsen tarpeiden yhteensopimattomuuteen

Kun lapsen vahvuudet ja haasteet ymmärretään oikein, voidaan rakentaa tukitoimia, jotka aidosti helpottavat hänen arkeaan ja oppimistaan.

Huolellinen arviointi on onnistuneen tuen perusta

Jokainen lapsi on yksilö. Oppimisen vaikeudet, autismikirjon piirteet, ADHD-oireet ja monet muut kehitykselliset tekijät voivat esiintyä yhdessä tai erikseen.

Siksi huolellinen psykologinen arviointi on tärkeää silloin, kun lapsen oppiminen, koulunkäynti tai hyvinvointi herättävät huolta.

Oikea diagnoosi ei ole pelkkä nimike. Se auttaa ymmärtämään, miksi lapsi kohtaa tiettyjä haasteita ja millainen tuki auttaa häntä hyödyntämään omia vahvuuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten Sereno voi auttaa?

Sereno tarjoaa psykologisia tutkimuksia, autismikirjon arviointeja sekä kuntoutus- ja terapiapalveluita lapsille, nuorille ja aikuisille. Tavoitteenamme on tunnistaa oppimiseen, kehitykseen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät mahdollisimman varhain, jotta oikeanlainen tuki voidaan aloittaa ajoissa.

Jos oppimisen haasteiden taustalla saattaa olla autismikirjon häiriö tai muu neurokehityksellinen erityispiirre, asiantunteva arviointi auttaa löytämään vastauksia ja rakentamaan yksilöllisen tukisuunnitelman.

Asiantuntijan huomio: Oppimisvaikeudet, ADHD ja autismikirjon häiriö esiintyvät usein samanaikaisesti. Siksi pelkkä koulusuoriutumisen tarkastelu ei aina riitä selittämään lapsen haasteita. Laaja-alainen psykologinen arviointi auttaa tunnistamaan sekä lapsen vahvuudet että ne tekijät, jotka vaikuttavat oppimiseen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Lähteet

Happé, F., & Frith, U. (2020). Annual research review: Looking back to look forward – Changes in the concept of autism and implications for future research. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 61(3), 218–232. https://doi.org/10.1111/jcpp.13176

Mandy, W., & Lai, M. C. (2016). Annual research review: The role of the environment in the developmental psychopathology of autism spectrum condition. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 57(3), 271–292. https://doi.org/10.1111/jcpp.12501

Pellicano, E. (2012). The development of executive function in autism. Autism Research and Treatment, 2012, 146132. https://doi.org/10.1155/2012/146132

Volkmar, F. R., Paul, R., Rogers, S. J., & Pelphrey, K. A. (Eds.). (2014). Handbook of Autism and Pervasive Developmental Disorders (4th ed.). Wiley.

World Health Organization. (2022). International Classification of Diseases 11th Revision (ICD-11): Autism Spectrum Disorder. World Health Organization.

Yerys, B. E., Wallace, G. L., Sokoloff, J. L., Shook, D. A., James, J. D., & Kenworthy, L. (2009). Attention deficit/hyperactivity disorder symptoms moderate cognition and behavior in children with autism spectrum disorders. Autism Research, 2(6), 322–333. https://doi.org/10.1002/aur.103