K. Cheour, PHD
Keskustelu ADHD:sta keskittyy usein diagnooseihin, lääkitykseen ja tutkimusjonoihin. Harvemmin puhutaan siitä, mitä ADHD:n tunnistamatta jättäminen maksaa yksilölle, perheelle ja yhteiskunnalle.
Monilla hyvinvointialueilla ADHD-tutkimusten kysyntä kasvaa nopeasti samaan aikaan, kun palvelujärjestelmä kamppailee rajallisten resurssien kanssa. Tässä tilanteessa tutkimuksia voidaan helposti tarkastella kustannuksena. Tutkimusnäyttö viittaa kuitenkin siihen, että ADHD:n viivästynyt tunnistaminen voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin oikea-aikainen arviointi ja hoito.
Kysymys ei siis ole pelkästään siitä, kuinka paljon ADHD-tutkimukset maksavat. Olennaisempi kysymys on:
Kuinka paljon tunnistamaton ADHD maksaa?
ADHD ei ole vain yksilön haaste
ADHD on yksi yleisimmistä neurokehityksellisistä häiriöistä. Sen vaikutukset ulottuvat huomattavasti koulunkäyntiä tai työssä suoriutumista laajemmalle.
Tutkimuksissa ADHD on yhdistetty muun muassa:
- lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön
- mielenterveyden häiriöihin
- päihdeongelmiin
- tapaturmiin
- koulutuksen keskeytymiseen
- työttömyyteen
- sairauspoissaoloihin
- työkyvyttömyyteen
- rikosoikeudellisiin seuraamuksiin
Nämä vaikutukset näkyvät useissa eri palvelujärjestelmissä samanaikaisesti. Kustannukset eivät kohdistu ainoastaan terveydenhuoltoon vaan myös opetukseen, sosiaalipalveluihin, työvoimapalveluihin ja oikeusjärjestelmään.
Terveydenhuollon kustannukset kasvavat
Tunnistamaton ADHD johtaa usein tilanteeseen, jossa henkilö hakeutuu toistuvasti palveluihin muiden oireiden vuoksi.
Lapsella tai nuorella ongelmat voivat näkyä esimerkiksi:
- ahdistuksena
- masennuksena
- käyttäytymisen haasteina
- koulunkäynnin ongelmina
Aikuisilla tavallisia seurauksia ovat:
- työuupumus
- mielenterveyspalveluiden käyttö
- päihdeongelmat
- unihäiriöt
- toimintakyvyn lasku
Tutkimukset osoittavat, että ADHD:tä sairastavien henkilöiden terveydenhuollon kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin verrokeilla. Tämä koskee sekä lapsia että aikuisia.
Suurin kustannus syntyy usein koulutuksessa
Yllättäen terveydenhuolto ei välttämättä ole suurin ADHD:n aiheuttama kustannus.
Laajassa yhdysvaltalaisessa kustannusanalyysissä koulutukseen liittyvät kustannukset muodostivat lähes puolet ADHD:n kokonaiskustannuksista lapsilla ja nuorilla. Näihin sisältyivät muun muassa erityisopetus, tukipalvelut ja muut koulutukselliset järjestelyt.
Kun ADHD tunnistetaan myöhään, lapsi voi saada vuosien ajan tukea väärään ongelmaan. Tämä lisää sekä kustannuksia että riskiä sille, että lapsen koulupolku vaikeutuu tarpeettomasti.
Vaikutukset jatkuvat työelämään
ADHD ei katoa automaattisesti aikuisuuden myötä.
Aikuisilla ADHD on yhteydessä:
- matalampaan koulutustasoon
- korkeampaan työttömyysriskiin
- heikompaan työssä pysymiseen
- suurempiin sairauspoissaoloihin
- alentuneeseen työtuottavuuteen
Australialaisessa kustannustutkimuksessa suurin osa ADHD:n yhteiskunnallisista kustannuksista liittyi menetettyyn työpanokseen ja heikentyneeseen tuottavuuteen. Tuottavuuskustannukset muodostivat yli 80 prosenttia ADHD:n kokonaiskustannuksista.
Tämä tarkoittaa, että ADHD:n vaikutukset eivät näy ainoastaan terveydenhuollon budjetissa vaan koko yhteiskunnan taloudellisessa toimeliaisuudessa.
ADHD lisää myös välillisiä kustannuksia
ADHD:hen liittyy keskimääräistä suurempi riski:
- liikenneonnettomuuksiin
- tapaturmiin
- päihdeongelmiin
- rikollisuuteen
- mielenterveyden häiriöihin
Viime vuosien tutkimukset viittaavat siihen, että asianmukainen hoito voi vähentää useita näistä riskeistä. Esimerkiksi ADHD-lääkitys on yhdistetty pienempään päihdeongelmien, liikenneonnettomuuksien, rikollisuuden ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskiin.
Voiko varhainen tunnistaminen säästää rahaa?
Hyvinvointialueiden näkökulmasta keskeinen kysymys ei ole, onko ADHD-tutkimus ilmainen. Se ei ole.
Kysymys kuuluu, tuottaako tutkimus enemmän hyötyä kuin kustannuksia.
Kun ADHD tunnistetaan ajoissa, voidaan:
- kohdentaa tuki oikein
- ehkäistä ongelmien kasautumista
- vähentää tarpeettomia palvelukäyntejä
- tukea koulunkäyntiä
- parantaa toimintakykyä
- ehkäistä myöhempiä mielenterveysongelmia
Useat taloudelliset analyysit ovatkin päätyneet siihen, että ADHD:n hoito ja kuntoutus voivat olla yhteiskunnallisesti erittäin kustannusvaikuttavia verrattuna tilanteeseen, jossa oireet jäävät tunnistamatta ja hoitamatta.
Mitä tämä tarkoittaa hyvinvointialueille?
Kasvavat tutkimusjonot ovat todellinen haaste. Samalla olisi tärkeää välttää tilannetta, jossa tutkimusten lykkäämisellä pyritään säästämään lyhyellä aikavälillä, mutta kustannukset siirtyvät myöhemmin moninkertaisina muihin palveluihin.
ADHD ei ole pelkästään lääketieteellinen kysymys. Se on myös koulutuksellinen, sosiaalinen ja taloudellinen kysymys.
Kun ADHD tunnistetaan ajoissa ja henkilölle tarjotaan oikea-aikaista tukea, hyöty ei näy ainoastaan yksilön hyvinvoinnissa. Se näkyy myös palvelujärjestelmän tehokkaampana toimintana ja pitkän aikavälin kustannusten hallintana.
Miten Sereno voi auttaa?
Sereno tarjoaa ADHD-arviointeja, psykologisia tutkimuksia, kuntoutusta, terapiaa sekä ammattilaisten koulutuksia. Tavoitteenamme on tunnistaa neurokehitykselliset haasteet mahdollisimman varhain, jotta oikeanlainen tuki voidaan kohdentaa ajoissa.
Varhainen tunnistaminen ei ole pelkästään yksilön etu. Se on myös investointi, joka voi vähentää myöhempien palveluiden tarvetta ja parantaa toimintakykyä koko elämänkaaren ajan.
Lähteet
Chhibber, A., Harman, J. S., Baldacci, S., Kruse, A., & Viera, A. J. (2021). Global Economic Burden of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. Pharmacoeconomics, 39(4), 399–420.
Matza, L. S., Paramore, C., & Prasad, M. (2005). A Review of the Economic Burden of ADHD. Cost Effectiveness and Resource Allocation, 3(5).
Schein, J., Adler, L., Childress, A. C., ym. (2022). Economic burden of attention-deficit/hyperactivity disorder among children and adolescents in the United States: A societal perspective. Journal of Medical Economics, 25(1), 193–205. Sciberras, E., Streatfeild, J., Ceccato, T., ym. (2022). Social and Economic Costs of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder Across the Lifespan. Journal of Attention Disorders, 26(1), 72–87

