K. Cheour, PhD

Johdanto

Työuupumuksesta puhutaan nykyään paljon. Keskustelu keskittyy usein työmäärään, kiireeseen, johtamiseen tai työn ja vapaa-ajan tasapainoon.

Paljon harvemmin puhutaan siitä, että osa työntekijöistä käyttää merkittävän osan energiastaan jo pelkästään selviytyäkseen työpäivän sosiaalisista, toiminnanohjauksellisista tai aistiympäristöön liittyvistä vaatimuksista.

Juuri tästä syystä työuupumus voi näyttäytyä erilaisena neurokirjon aikuisilla.

Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä ADHD:n että autismikirjon omaavilla aikuisilla on kohonnut riski työuupumukseen, sairauspoissaoloihin ja työkyvyn heikkenemiseen. Taustalla eivät kuitenkaan useimmiten ole osaamisen puutteet tai motivaation ongelmat, vaan työympäristön ja yksilön ominaisuuksien välinen kuormittava epäsuhta.

Monet neurokirjon aikuiset ovat työelämässä erittäin tunnollisia, motivoituneita ja korkeasti koulutettuja. Juuri siksi heidän kuormituksensa jää usein huomaamatta.

Miksi neurokirjon työuupumus jää helposti tunnistamatta?

Työuupumuksesta kärsivä henkilö mielletään usein työntekijäksi, jonka suorituskyky alkaa näkyvästi heiketä.

Neurokirjon aikuisilla tilanne voi olla päinvastainen.

Monet heistä ovat oppineet kompensoimaan vaikeuksiaan vuosien ajan.

He saattavat:

• tehdä pidempiä työpäiviä
• valmistautua kokouksiin muita enemmän
• tarkistaa työnsä useita kertoja
• käyttää valtavasti energiaa organisointiin
• seurata jatkuvasti omaa käyttäytymistään

Ulkopuolisen silmissä he näyttävät pärjäävän hyvin.

Todellisuudessa he saattavat olla huomattavasti kuormittuneempia kuin työtoverinsa.

Tämän vuoksi työuupumuksen ensimmäiset merkit jäävät helposti tunnistamatta.

ADHD ja työuupumus

ADHD yhdistetään usein virheellisesti vain tarkkaamattomuuteen tai levottomuuteen.

Työelämässä merkittävimmät haasteet liittyvät usein toiminnanohjaukseen.

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan esimerkiksi:

• suunnittelua
• organisointia
• priorisointia
• ajanhallintaa
• tehtävien aloittamista
• tarkkaavuuden säätelyä

Tutkimuksissa on havaittu, että toiminnanohjauksen vaikeudet ovat keskeinen tekijä ADHD:n ja työuupumuksen välisessä yhteydessä. Työntekijät, joilla on enemmän toiminnanohjauksen haasteita, näyttävät olevan alttiimpia työuupumukselle.

Miksi ADHD voi lisätä työuupumuksen riskiä?

Monet ADHD-aikuiset kuvaavat työpäivänsä koostuvan jatkuvasta itsensä säätelystä.

He joutuvat käyttämään energiaa esimerkiksi:

• häiriötekijöiden suodattamiseen
• aikatauluissa pysymiseen
• tehtävien loppuun saattamiseen
• impulssien hallintaan
• unohtelun kompensoimiseen

Tämä jatkuva ponnistelu jää usein näkymättömäksi.

Eräässä työelämää käsitelleessä tutkimuksessa ADHD-aikuiset kuvasivat jatkuvaa stressiä, kuormitusta ja tunnetta siitä, että heidän täytyy tehdä enemmän työtä saavuttaakseen saman lopputuloksen kuin muut.

ADHD ja perfektionismi – yllättävä yhdistelmä

Monet yllättyvät kuullessaan, että ADHD voi liittyä myös perfektionismiin.

Syynä on usein vuosien aikana kertynyt kokemus:

• unohteluista
• virheistä
• myöhästymisistä
• negatiivisesta palautteesta

Näiden kokemusten seurauksena osa ADHD-aikuisista alkaa tarkistaa kaiken useita kertoja, tehdä ylitöitä ja asettaa itselleen poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia.

Ulkopuolinen näkee tunnollisen työntekijän.

Työntekijä itse kokee jatkuvaa riittämättömyyttä.

Autismikirjo ja työuupumus

Autismikirjon aikuisten työuupumus näyttää tutkimusten perusteella poikkeavan osittain perinteisestä työuupumuksesta.

Monet autismikirjon henkilöt kuvaavat ilmiötä nimellä autismiuupumus (autistic burnout).

Autismiuupumus ei liity pelkästään työhön.

Se voi vaikuttaa koko elämänhallintaan.

Tyypillisiä piirteitä ovat:

• voimakas uupumus
• lisääntynyt aistiherkkyys
• keskittymisen heikkeneminen
• stressinsietokyvyn lasku
• sosiaalisen kuormituksen lisääntyminen
• aiemmin hallittujen taitojen tilapäinen heikkeneminen

Useissa tutkimuksissa autismiuupumuksen keskeisiksi riskitekijöiksi ovat nousseet jatkuva maskaaminen, krooninen kuormitus ja ympäristö, joka ei huomioi neurokirjon tarpeita.

Maskaaminen – näkymätön energiasyöppö

Yksi tärkeimmistä autismikirjon työuupumusta selittävistä tekijöistä on maskaaminen.

Maskaamisella tarkoitetaan omien autismipiirteiden tietoista tai tiedostamatonta peittämistä.

Työelämässä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• pakottamista jatkuvaan small talkiin
• silmiin katsomisen harjoittelua
• sosiaalisten tilanteiden käsikirjoittamista etukäteen
• aistikuormituksen peittämistä
• luonnollisten käyttäytymistapojen tukahduttamista

Tutkimusten mukaan maskaaminen kuluttaa merkittävästi psyykkisiä voimavaroja ja on yhteydessä autismiuupumukseen.

Myös autismikirjon henkilöiden omissa kuvauksissa maskaaminen nousee toistuvasti keskeiseksi uupumuksen lähteeksi.

Eräs autismikirjon aikuinen kuvasi kokemustaan näin:

“Tarkkailen jatkuvasti äänenpainoani, ilmeitäni, kehonkieltäni ja sanojani.”

Tällainen jatkuva itsensä tarkkailu voi jatkua koko työpäivän ajan.

Aistiympäristö kuormittaa enemmän kuin usein ymmärretään

Monissa työympäristöissä kuormitusta aiheuttavat:

• avokonttorit
• taustamelu
• kirkkaat valot
• jatkuvat keskeytykset
• ennakoimattomat muutokset

Neurotyypilliselle työntekijälle nämä voivat olla pieniä häiriöitä.

Autismikirjon henkilölle ne voivat muodostaa jatkuvan stressitekijän.

Kun kuormitusta kertyy päivästä toiseen, palautuminen vaikeutuu.

Neurokirjon työuupumuksen varhaiset merkit

Työuupumuksen varhainen tunnistaminen on tärkeää.

Neurokirjon työntekijällä hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi:

• lisääntynyt väsymys
• vetäytyminen sosiaalisista tilanteista
• palautumisen vaikeutuminen
• ärtyneisyys
• muistivaikeudet
• lisääntyneet virheet
• univaikeudet
• aistikuormituksen voimistuminen

Autismikirjon henkilöllä voidaan nähdä myös lisääntynyttä tarvetta vetäytyä yksin tai vähentää sosiaalista kanssakäymistä.

Mitä tutkimukset kertovat avun hakemisesta?

Yksi työuupumuksen suurimmista ongelmista on se, että apua haetaan usein liian myöhään.

Monet neurokirjon aikuiset ovat tottuneet kompensoimaan vaikeuksiaan vuosien ajan.

Tämän vuoksi he hakeutuvat vastaanotolle usein vasta silloin, kun:

• työkyky on jo heikentynyt
• sairausloma on lähellä
• mielenterveysoireet ovat lisääntyneet

Juuri tässä kohtaa varhaisen tuen merkitys korostuu.

Voiko lyhytterapia auttaa?

Kaikki neurokirjon työntekijät eivät tarvitse pitkää psykoterapiaa.

Monet hyötyvät varhaisesta ja kohdennetusta tuesta.

Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että työuupumuksen alkuvaiheessa toteutettu psykologinen tuki voi auttaa tunnistamaan kuormitustekijöitä ennen kuin työkyky heikkenee merkittävästi.

Lyhytterapiassa voidaan käsitellä esimerkiksi:

• kuormituksen tunnistamista
• rajojen asettamista
• palautumista
• stressinhallintaa
• työympäristön mukautuksia
• maskaamisen vaikutuksia
• ADHD:n toiminnanohjauksen haasteita

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT)

KKT:n menetelmiä voidaan hyödyntää erityisesti:

• stressinhallinnassa
• perfektionismin käsittelyssä
• kuormittavien ajattelumallien tunnistamisessa
• ajanhallinnan tukemisessa
• toiminnanohjauksen vahvistamisessa

KKT ei pyri muuttamaan neurokirjon henkilön persoonallisuutta.

Sen tavoitteena on löytää keinoja vähentää tarpeetonta kuormitusta ja vahvistaa hyvinvointia.

Mitä työnantaja voi tehdä?

Tutkimusten perusteella pienilläkin muutoksilla voi olla suuri merkitys.

Hyödyllisiä mukautuksia voivat olla esimerkiksi:

• selkeät työohjeet
• ennakoitavat aikataulut
• rauhalliset työtilat
• mahdollisuus etätyöhön
• joustavat työajat
• melua vähentävät ratkaisut
• työtehtävien priorisoinnin tuki

Tärkeintä on ymmärtää, että yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että kaikkia kohdellaan täsmälleen samalla tavalla.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus onnistua omista lähtökohdistaan käsin.

Serenon ratkaisu neurokirjon työuupumuksen ehkäisyyn

Sereno tarjoaa työikäisille neurokirjon henkilöille sekä organisaatioille palveluita, joiden tavoitteena on tunnistaa kuormitustekijät mahdollisimman varhain.

Palveluihimme kuuluvat muun muassa:

• psykologin vastaanottokäynnit
• ratkaisukeskeinen lyhytterapia
• kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT)
• ADHD-arvioinnit
• autismikirjon arvioinnit
• työuupumuksen riskitekijöiden kartoitukset
• työhyvinvointikoulutukset
• esihenkilöiden konsultointi

Tavoitteena ei ole ainoastaan ehkäistä sairauspoissaoloja, vaan auttaa työntekijöitä rakentamaan työelämä, jossa heidän vahvuutensa pääsevät esiin ilman jatkuvaa ylikuormitusta.

Lopuksi

Neurokirjon työuupumus on usein näkymätön.

Monet työntekijät näyttävät ulospäin menestyviltä samaan aikaan, kun he käyttävät valtavan määrän energiaa selviytyäkseen työpäivästä.

Siksi työuupumuksen ehkäisy ei ala sairauslomasta.

Se alkaa paljon aikaisemmin.

Kun neurokirjon tarpeet tunnistetaan ajoissa, voidaan ehkäistä pitkittynyttä kuormitusta, tukea työkykyä ja auttaa ihmisiä rakentamaan kestävämpi suhde työhönsä.

Lähteet

Oscarsson, M., Nelson, M., Rozental, A., Ginsberg, Y., Carlbring, P., & Jönsson, F. (2022). Stress and work-related mental illness among working adults with ADHD: A qualitative study. BMC Psychiatry, 22, 751.

Turjeman-Levi, Y., Itzchakov, G., & Engel-Yeger, B. (2024). Executive function deficits mediate the relationship between employees’ ADHD and job burnout. AIMS Public Health, 11(1), 294–314.

Osborne, C., Barker, J., Cole, A., & Russell, R. (2026). Autistic people’s experience of camouflaging and autistic burnout in relation to one another: A systematic review. Research in Neurodevelopment.

Medical News Today. (2024). Neurodivergent burnout: Symptoms, causes, and recovery.

WebMD. (2024). Adult ADHD and Burnout.