K. Cheour, PhD

Työuupumus ei ala sairauslomasta – se alkaa paljon aikaisemmin

Kun työntekijä jää pitkälle sairauslomalle työuupumuksen vuoksi, moni ajattelee ongelman alkaneen vasta siinä vaiheessa.

Tutkimukset kertovat kuitenkin aivan toisenlaisen tarinan.

Työuupumus kehittyy yleensä kuukausien tai vuosien aikana. Ennen ensimmäistä sairauslomapäivää työntekijä on usein kokenut pitkään:

• jatkuvaa väsymystä
• palautumisen vaikeuksia
• unihäiriöitä
• keskittymisvaikeuksia
• ärtyneisyyttä
• motivaation laskua
• työn merkityksellisyyden heikkenemistä

Valitettavasti juuri tässä vaiheessa suurin osa ihmisistä ei vielä hae apua.

Moni ajattelee:

“Tämä menee ohi lomalla.”

“Minun täytyy vain jaksaa vielä vähän.”

“Kaikilla muillakin on kiire.”

Työuupumuksen kannalta juuri nämä kuukaudet ovat usein kaikkein tärkeimpiä.

Niiden aikana voidaan vielä vaikuttaa tilanteeseen ennen kuin työkyky alkaa merkittävästi heikentyä.

Työuupumus on yksi työelämän suurimmista haasteista

Työuupumus ei ole virallinen sairausdiagnoosi, mutta sen vaikutukset näkyvät voimakkaasti työkyvyssä, mielenterveydessä ja sairauspoissaoloissa.

Suomalaisessa tutkimuksessa vakava työuupumus oli yhteydessä merkittävästi lisääntyneeseen sairauspoissaolojen riskiin myös silloin, kun huomioitiin muut fyysiset ja psyykkiset sairaudet. Vaikea työuupumus ennusti selvästi enemmän lääkärin todentamia sairauspoissaoloja kuin työssä hyvin voivilla työntekijöillä.

Erityisen huolestuttavaa on se, että työuupumus ei vaikuta ainoastaan työntekoon.

Se vaikuttaa usein myös:

• uneen
• ihmissuhteisiin
• vanhemmuuteen
• vapaa-aikaan
• fyysiseen terveyteen
• mielenterveyteen

Monille työntekijöille työuupumus on koko elämänpiiriä koskettava kriisi.

Milloin työuupumus muuttuu työkyvyttömyydeksi?

Työuupumus etenee harvoin yhdessä yössä.

Tutkimuskirjallisuudessa kuvataan usein kolmea keskeistä osa-aluetta:

1. Uupumusasteinen väsymys

Työntekijä ei palaudu normaalisti.

Lepo ei enää korjaa kuormitusta samalla tavalla kuin aiemmin.

2. Kyynistyminen

Työ alkaa tuntua merkityksettömältä.

Työntekijä etääntyy asiakkaista, työtovereista tai työtehtävistään.

3. Ammatillisen pystyvyyden heikkeneminen

Aiemmin hyvin sujuneet tehtävät alkavat tuntua vaikeilta.

Virheet lisääntyvät.

Keskittyminen heikkenee.

Itseluottamus laskee.

Juuri tässä vaiheessa monet työntekijät alkavat pohtia sairauslomaa.

Miksi ihmiset hakevat apua liian myöhään?

Tutkimusten ja kliinisen kokemuksen perusteella tähän on useita syitä.

Työuupumusta pidetään normaalina

Monilla aloilla jatkuva kiire on muuttunut normaaliksi.

Työntekijät alkavat pitää kuormitusta osana työnkuvaa.

Ammatillinen identiteetti

Erityisesti asiantuntija- ja auttamistyössä työskentelevät ihmiset kokevat usein vahvaa vastuuntuntoa.

He ovat tottuneet auttamaan muita.

Avun pyytäminen itselle voi tuntua vaikealta.

Pelko leimautumisesta

Osa työntekijöistä pelkää, että avun hakeminen vaikuttaa urakehitykseen tai siihen, miten muut suhtautuvat heihin.

Toivo tilanteen korjaantumisesta

Moni odottaa:

• lomaa
• projektin päättymistä
• henkilöstömuutosta
• organisaatiomuutosta

ja uskoo tilanteen helpottuvan itsestään.

Valitettavasti näin ei aina käy.

Mitä tutkimukset kertovat varhaisesta puuttumisesta?

Työkyvyn tukemista koskeva tutkimus on ollut viime vuosina erittäin aktiivista.

Yksi keskeinen havainto on, että varhainen tuki näyttää olevan huomattavasti tehokkaampaa kuin tilanteeseen puuttuminen vasta työkyvyn merkittävästi heikennyttyä.

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että psykososiaaliset interventiot voivat:

• lyhentää sairauspoissaoloja
• nopeuttaa työhön paluuta
• tukea työkyvyn säilymistä
• vähentää oireiden pitkittymistä

Erityisen tehokkaita ovat interventiot, joissa huomioidaan samanaikaisesti:

• työntekijän psykologinen hyvinvointi
• työympäristö
• työjärjestelyt
• esihenkilöyhteistyö

Mitä lyhytterapialla tarkoitetaan?

Lyhytterapia ei tarkoita “kevyttä terapiaa”.

Kyse on tavoitteellisesta, rajatun mittaisesta terapiamuodosta, jossa keskitytään tarkasti määriteltyihin ongelmiin.

Työuupumuksen yhteydessä tavoitteita voivat olla esimerkiksi:

• kuormitustekijöiden tunnistaminen
• rajojen asettaminen
• palautumisen vahvistaminen
• stressinhallinta
• perfektionismin käsittely
• työroolin selkeyttäminen
• työn ja muun elämän tasapainon rakentaminen

Monille työntekijöille muutama hyvin kohdennettu käynti voi riittää katkaisemaan kuormituksen kierteen ennen kuin tilanne kehittyy vakavaksi.

Mitä tutkimukset kertovat lyhytterapiasta ja työkyvystä?

Suomalaisen Työterveyslaitoksen vuonna 2026 julkaisemassa tutkimushankkeessa havaittiin, että lyhytpsykoterapia voi tukea työkyvyn paranemista erityisesti silloin, kun kyse on ahdistus- ja masennusoireisiin liittyvästä työkyvyn heikkenemisestä. Tutkimuksessa korostettiin myös varhaisen hoitoon ohjauksen merkitystä.

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa työterveyspsykologin vastaanotolla käynti oli yhteydessä myöhempien mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen vähenemiseen nuorilla työntekijöillä.

Nämä havainnot tukevat ajatusta siitä, että psykologinen tuki kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin eikä vasta silloin, kun työkyky on jo merkittävästi heikentynyt.

Kaikki työuupuneet eivät tarvitse pitkää psykoterapiaa

Tämä on yksi tärkeimmistä työelämän mielenterveyspalveluihin liittyvistä havainnoista.

Pitkä psykoterapia voi olla erittäin hyödyllinen joillekin ihmisille.

Monet työuupumuksen alkuvaiheessa olevat työntekijät hyötyvät kuitenkin lyhyemmistä interventioista.

Erityisesti silloin, kun:

• ongelma tunnistetaan ajoissa
• työntekijä on edelleen työelämässä
• toimintakyky on pääosin säilynyt
• kuormitustekijät ovat tunnistettavissa

lyhytkestoinen terapeuttinen työskentely voi riittää estämään tilanteen vaikeutumisen.

Mitä työnantajat voivat tehdä?

Työuupumuksen ehkäisy ei ole yksin työntekijän vastuulla.

Tutkimukset osoittavat, että työolosuhteilla on keskeinen merkitys työhyvinvoinnille.

Työnantajat voivat tukea henkilöstöä esimerkiksi:

• mahdollistamalla varhaisen keskusteluavun
• tarjoamalla matalan kynnyksen psykologipalveluita
• kouluttamalla esihenkilöitä tunnistamaan kuormituksen merkkejä
• seuraamalla työkuormitusta systemaattisesti
• tukemalla palautumista

Varhainen tuki on usein sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavampaa kuin pitkien sairauspoissaolojen hoitaminen.

Serenon ratkaisu työuupumuksen varhaiseen tunnistamiseen

Sereno tarjoaa työntekijöille, organisaatioille ja hyvinvointialueille palveluita, joiden tavoitteena on tunnistaa työuupumuksen merkit mahdollisimman varhain.

Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi:

• psykologin vastaanottokäynnit
• ratkaisukeskeinen lyhytterapia
• kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT)
• työhyvinvoinnin arvioinnit
• työuupumuksen riskitekijöiden kartoitukset
• esihenkilöiden konsultointi
• työyhteisökoulutukset

Tavoitteena ei ole ainoastaan hoitaa työuupumusta silloin, kun se on jo kehittynyt vakavaksi.

Tavoitteena on tunnistaa riskit ajoissa ja tukea työntekijän työkykyä ennen kuin sairausloma muuttuu välttämättömäksi.

Lopuksi

Työuupumus ei yleensä ala sairauslomasta.

Se alkaa paljon aikaisemmin.

Juuri tästä syystä varhainen puuttuminen on niin tärkeää.

Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että oikea-aikainen psykologinen tuki, lyhytterapia ja työterveyden varhaiset interventiot voivat auttaa ehkäisemään työkyvyn heikkenemistä, lyhentämään sairauspoissaoloja ja tukemaan työhön osallistumista.

Kaikki työuupuneet eivät tarvitse vuosien psykoterapiaa.

Monet tarvitsevat ennen kaikkea sitä, että joku pysähtyy heidän kanssaan riittävän ajoissa.

Lähteet

Ahola, K., Kivimäki, M., Honkonen, T., Virtanen, M., Koskinen, S., Vahtera, J., & Lönnqvist, J. (2008). Occupational burnout and medically certified sickness absence: A population-based study of Finnish employees. Journal of Psychosomatic Research, 64(2), 185–193.

Lahti, J., Harkko, J., Nordquist, H., Piha, K., Pietiläinen, O., Mänty, M., Rahkonen, O., Lallukka, T., & Kouvonen, A. Seeing an occupational health psychologist reduces sickness absence due to mental disorders: A quasi-experimental study.

Työterveyslaitos. (2026). Study: Brief psychotherapy can contribute to improving work ability.

Venning, A., Oswald, T. K., Stevenson, J., Tepper, N., Azadi, I., Lawn, S., & Redpath, P. (2021). Determining what constitutes an effective psychosocial return to work intervention: A systematic review and narrative synthesis. BMC Public Health, 21, 2164.